Aikaa viimeisimmästä ajatusten jakamisesta teidän laajan lukijakunnan kanssa on vierähtänyt  jo jokin tovi. Talvi on allekirjoittaneelle vaaan niin kiireistä aikaa ettei ajatusten jakoon ole riittänyt energiaa. No asioiden tällaiseen kuntoon saattamiseksi on tarvittu vain henkilökohtaisesti itse tekemiäni päätöksi. Tästä tulikin mieleeni, että onkos kukaan pohtinut tai tietysti on pohtinut, että mitä jos olisin joskus tehnyt elämässäni toisen päätöksen tai olisin toiminut toisin. Monesti tässä elämässä joutuu valintojen eteen tahtoipa sitä tai ei, mutta mitäs jos olisinkin valinnut sen toisen tien minkä jätin taaksevalintatilanteessa, minkälainen matkani olisi nyt olisiko se nykyisestäni huomattavsti erilaisempi? Vai olisinko samassa pisteessä, mutta olisin ainoastaan kiertänyt eri kautta tähän pisteeseen.

Itsestäni voin kertoa sen verran, että kääntäisin kyllä lehteä monessa eri kohdassa taaksepäin ja tekisin toisen valinnan, en siksi, että katuisin tekemiäni päätöksiä vaan siksi, että näkisin mihin se toinen tie olisi johtanut. Mahdollisuus nähdä olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella on aina kiehtonut ihmismieltä, miksei siis minuakin. Ja mikä ylenpalttisen hyvänolontunne siitä nousisikaan, kun huomaisi, että tehdyt päätökset olivat oikeita...

Pohdintaa illan ratoksi...

-krosur-

Hyvinä päivinä elämä maistuu makealta! Tänään heräilin todella väsyneenä johtuen eilisestä virkistäytymis hetkestäni, ne jotka ovat lukeneet eilisen blogini tietävät mistä puhun, heh ja teitähän on mieletön määrä... Käytin tänä aamuna pitkästä aikaa torkkua herätykellossa (puhelimessa) ja jätin aamukahvin ja aamulehden väliin, jotta sain nukkua hieman normaalia pitempään. Ehkäpä siitä johtuen olen ollut koko päivä loistavalla tuulella. Ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa tapahtunut, mutta olen ollut hyvällä päällä koko päivä...

Joten toivottelen kaikille arvon lukijoille loistavaa illan jatkoa ;)

-krosur-

Laitoin  seitsämän aikaan modernisti netin kautta latamalla ostamani Dave Matthewsi Bandin musiikkivirran soimaan ja menin sängylle loikoilemaan tarkoituksena rentoutua hetkinen ja kuunnella leppoisaa musiikkia. Tietenkin rentoutuminen meni liian pitkälle ja nukahdin siihen ja heräilin puoli kymmenen aikoihin. Nyt ei sitten tarvitse yrittää nukkumista pariin tuntiin, sen verran virkistävä oli tämä rentoutumishetkeni. Aamulla kello kuusi kolmekymmentä en varmaankaan ole enää näin virkeä.

Olen tunnin ajan lueskellut muiden blogeja ja täytyy myöntää, että monenlaisia ihmiskohtaloita mahtuu tähän pikkuiseen maahamme. Joskus tulee pohiskeltua, että mitäs se normaalielämä oikein on? Onko sitä olemassa lainkaan? Kun miettii ympärillä olevia ihmisiä niin hyvin harva viettää kahdeksasta neljään elämää, ihmissuhteissa on aina jollakin jotain kupruja. Joku kuolee, joku eroaa ja palaa taas yhteen, elämä kuljettaa monen mutkan kautta ja loppujen lopuksi tie voi viedä samaan paikka mistä lähtikin.

Itselläni asiat taitavat ollakin ihan hyvin, osaisi vaan arvostaa omaa elämäänsä. Ihmisen luonne on vaan niin kieroutunut, ettei mikään riitä vaan aina pitää saadaa vähän lisää.

-krosur-

Niin on taas lähtenyt yksi viikkoa käyntiin. Eipä mitään ihmeellistä auringon alla. Aamulla töihin, illalla töistä. Ateria yhdelle, mieli tekisi kattaa kahdelle, mutta se olisi jo aivan liikaa.

Jotain erikoista sentään tällekin viikolle. Eilen sain päähänpiston ostaa netistä downloadattavaa musiikkia,  taisi jäädä viimeiseksi kerraksi. Dave Matthews Band taitaa soida vaan kannettavassani, en saa sitä poltettua cd:lle. Ohjelma hakee jotain lisenssiä eikä löydä sitä. Olen sen verran laiska, etten viitsi painiskella asian kanssa sen enempää. Ja huomasin jo eilen musiikkia lataillessani, että oli virhe ostos. On kuitenkin mukava fiilistellä niiden alkuperäisten kansien kanssa, kun kuuntelee levyä ensimmäistä kertaa. No anyway jos jollakin on vinkkejä miten saa helposti biisit kopsattua cd:lle niin neuvoja otetaan vastaan.

Loppuviikkoa odotellessa.

-krosur-

Yksi tavanomainen viikonloppu taas vähemmän, sanoin vähemmän niin kuin olisi joku tavoitepäämäärä kuinka monta niitä tulee viettää.

Perjantai oli taas toivoa täynnä, niin kuin monesti aikaisemminkin. Ja mitä jäi taas käteen? Turhaantumista, kyynisyyttä ja epätoivon kasvua.

Lauantain menimme ravintolaan niin kuin monesti aikaisemmin, toivoa täynnä, josko tänään törmäisin häneen... Mutta illat toistavat toisiaan. Ei tapahtunut nytkään mitään erikoista. Illan viettoa tuttujen ihmisten parissa. Onhan tuttujen parissa vietetty aikakin arvokasta, mutta kun elämään haluaisi myös vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen jonka kanssa vietetty aika ei rajoittuisi pelkästään säästä puhumiseen. Mistä siis löytää hänet? Tuskin ravintolasta? Tätä asiaa voisitte valottaa arvon naiset, mistä teidät löytää!

-krosur-